Oulun Luonnontieteilijät ry:n säännöt

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Oulun Luonnontieteilijät ry ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys on suomenkielinen.

2 § TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsenjärjestöjensä välisenä yhdyssiteenä, valvoa jäsenjärjestöjensä yhteisiä opintososiaalisia etuja, sekä edistää jäsenjärjestöihin kuuluvien opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja yleisiä ja yhteisiä pyrkimyksiä. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 § TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

1) toimia tiedon välittäjänä jäsenjärjestöjensä välillä;

2) osallistua Oulun yliopiston luonnontieteellisen opetuksen

kehittämiseen;

3) tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle sekä muille yhteisöille ja viranomaisille;

4) antaa jäsenjärjestöille suosituksia, jotka eivät ole niitä sitovia;

5) järjestää opintoneuvontaa, kokous- ja koulutustilaisuuksia, opintomatkoja jäsenilleen, urheilutapahtumia sekä illanviettoja;

6) valvoa Oulun yliopiston luonnontieteellisten alojen opiskelijoiden opinto- ja ammattietuja;

7) ylläpitää yhteyksiä ja liittyä jäseneksi sellaisiin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja toimintaperiaatteet;

8) luoda yhteishenkeä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kesken;

9) julkaista lehteä;

10) harjoittaa muutakin opiskelijakeskeistä toimintaa;

11) ylläpitää yhdistyksen sisällä toimivia kerhoja.

4 § TOIMINNAN TUKEMINEN

Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, sekä järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia ja varainkeruuta. Toiminnan tukemiseksi voidaan myös järjestää tapahtumia, välittää yhdistyksen tunnuksia sekä opintomateriaaleja ja -tarvikkeita. Yhdistys voi harjoittaa myös muuta sellaista ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.

5 § JÄSENET

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Oulun yliopiston piirissä toimiva rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, jonka jäsenjärjestöt hyväksyvät enemmistöäänin. Yhdistyksen varsinaisesta jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenjärjestö.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä jokainen oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.

Yhdistys voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on osoittanut erityistä harrastusta yhdistystä kohtaan ja on huomattavalla tavalla edistänyt sen pyrkimyksiä.

Kaikki jäsenet hyväksyy yhdistyksen kokous. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § JÄSENTEN VELVOLLISUUDET JA JÄSENMAKSUT

Liittymällä yhdistykseen jäsenjärjestö hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja sitoutuu suorittamaan vuotuisen jäsenjärjestömaksun.

Vuotuisen jäsenjärjestömaksun ja vuotuisen kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää kevätkokous.

Anomuksesta yhdistyksen hallitus voi vapauttaa jäsenjärjestön maksusta, mikäli maksu on jäsenjärjestön taloudellisen tilanteen huomioiden kohtuuttoman suuri.

Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

7 § EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta liittokokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Liittokokous voi kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä erottaa jäsenen yhdistyslain 14§:ssä mainituin perustein. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan kolmen (3) kuukauden kuluessa jäsenmaksun erääntymisestä ja jäsen ei ole anonut vapautusta jäsenmaksusta.

8 § JÄSENLUETTELO

Yhdistyksen hallitus pitää jäsenistä ja jäsenjärjestöjen liittokokousedustajista luetteloa.

9 § YHDISTYKSEN HALLINTO

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittokokouksen valitsema hallitus.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kokouksesta käytetään näissä säännöissä nimitystä liittokokous. Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat syksyn liittokokous, joka on pidettävä vuosittain marraskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana ja kevään liittokokous joka on pidettävä vuosittain helmikuun 1. päivän ja huhtikuun 30. päivän välisenä aikana.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Liittokokous on pidettävä kahdenkymmenenyhden (21) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

Liittokokouksen ajankohdan ja paikan määrää hallitus. Kokouskutsu on laitettava yhdistyksen ilmoitustaululle sekä yhdistyksen www-sivuille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokouksen alkua.

11 § ÄÄNIOIKEUS

Liittokokouksessa on jokaisella jäsenjärjestöllä yksi ääni. Jäsenjärjestön äänioikeutta käyttää jäsenjärjestön korkeintaan vuodeksi kerrallaan nimeämä liittokokousedustaja. Yhdistyksen hallituksen jäsen ei voi olla liittokokousedustajana. Liittokokousedustaja voi valtuuttaa toisen toimimaan sijaansa.

12 § LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUS LIITTOKOKOUKSESSA

Kaikilla jäsenjärjestöjen jäsenillä, sekä yhdistyksen kannatus- ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin evätä läsnäolo- ja puheoikeuden, jos se on järjestyksen ylläpidon vuoksi tarpeen.

13 § LIITTOKOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

Liittokokous on päätösvaltainen, jos siitä on säännöissä määrätyllä tavalla ilmoitettu.

14 § SYKSYN LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Yhdistyksen varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen avaus,

2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä liittokokousedustajien toteaminen,

3) puheenjohtajan ja sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta,

4) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,

5) valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja enintään kymmenen (10) muuta hallituksen jäsentä,

6) valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja,

7) päätetään vuotuisen jäsenjärjestömaksun ja vuotuisen kannatusjäsenmaksun suuruus,

8) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio,

9) käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat,

10) kokouksen päättäminen.

15 § KEVÄÄN LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Yhdistyksen kevään liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen avaus,

2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä liittokokousedustajien toteaminen,

3) puheenjohtajan ja sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta,

4) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,

5) esitellään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto,

6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,

7) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

8) käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat,

9) kokouksen päättäminen.

16 § PÄÄTÖKSENTEKO ASIASSA, JOTA EI OLE MAINITTU KOKOUSKUTSUSSA

Päätöksenteko asiassa, joka on ensimmäistä kertaa esillä ja jota ei ole kokouskutsussa mainittu, siirretään aikaisintaan seitsemän (7) päivän kuluttua pidettävään liittokokoukseen, jos kaksi (2) liittokokousedustajaa sitä vaatii. Asioissa, jotka on näissä säännöissä määrätty päätettäväksi syksyn tai kevään liittokokouksessa, sekä sääntöjä muutettaessa ei päätöstä saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

17 § ÄÄNESTYKSET LIITTOKOKOUKSISSA

Äänestykseen tulevat vain kannatetut ehdotukset ja hallituksen esitys. Vaaleissa kannatusta ei kuitenkaan edellytetä. Äänestyksessä yhdistyksen päätökseksi tulee se ehdotus tai esitys, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaalin voittaa ehdokas, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolia annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestys kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Äänten mennessä tasan vaaleissa ratkaisee arpa.

Hallituksen jäsenten paikat voidaan täyttää myös yksi kerrallaan, jos liittokokous niin päättää.
Vaalit suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

18 § HALLITUS

Hallituksen jäsenten on oltava jäsenjärjestöjen opiskelijajäseniä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja enintään kymmenen (10) muuta jäsentä.

Hallituksen muiden jäsenten toimenkuvat määrittää hallitus kulloisenkin tarpeen mukaan ensimmäisessä kokouksessaan. Puheenjohtajan ollessa estynyt, toimii hänen sijaisenaan varapuheenjohtaja.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, katsoessaan siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan laskettuna, on läsnä.

Hallituksen kannaksi tulee se esitys, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa.

19 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtäviä ovat:

1) suunnitella, ohjata ja valvoa yhdistyksen toimintaa;

2) vastata yhdistyksen taloudesta ja varainhoidosta;

3) kutsua koolle ja valmistella liittokokoukset;

4) saattaa liittokokoukset jäsenjärjestöjen hallitusten ja jäsenistön tietoon;

5) laatia toimintakertomus ja tilinpäätös;

6) laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;

7) huolehtia liittokokousten päätösten toimeenpanosta;

8) edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sitoumuksia;

9) huolehtia jäsenluettelon pitämisestä;

10) jakaa ansiomerkit ja kunniakirjat;

11) nimittää yhdistykselle toimihenkilöitä;

12) ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii;

13) hyväksyä laskut ja maksumääräykset.

20 § HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT

Hallituksen puheenjohtajan tehtäviä ovat:

1) johtaa yhdistyksen toimintaa hallituksen ja liittokokousten päätösten mukaisesti;

2) kutsua koolle hallitus ja johtaa puhetta hallituksen kokouksessa;

3) edustaa yhdistystä hallituksen toimeksiannosta;

4) allekirjoittaa hallituksen kokousten pöytäkirjat;

5) valvoa, että muutosilmoitus yhdistysrekisteriin tehdään tarvittaessa;

6) valvoa, että sääntöjen ja lain velvoittamat tehtävät yhdistyksen puolesta hoidetaan;

7) valvoa, että yhdistyksen kirjanpito hoidetaan hallituksen määräämän järjestelmän mukaisesti ja että yhdistyksen omaisuutta ja taloutta hoidetaan huolellisesti sekä rahavarat pidetään tallennettuina hallituksen päätösten mukaisesti;

8) hyväksyä laskut ja maksumääräykset;

9) työskennellä yhdessä hallituksen kanssa yhdistyksen toiminnan menestymiseksi sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi;

10) toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana.

21 § SIHTEERIN TEHTÄVÄT

Sihteerin tehtäviä ovat:

1) laatia yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa hallituksen ja yhdistyksen liittokokouksien esityslistat;

2) laatia hallituksen kokouksien pöytäkirjat ja allekirjoittaa ne yhdessä puheenjohtajan kanssa sekä hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto;

3) valmistella toimintakertomus yhdistyksen hallitukselle ja liittokokoukselle esitettäväksi;

4) huolehtia yhdistyksen arkistonhoidosta;

5) laatia hallituksen kokouksista kokousyhteenveto jäsenjärjestöille;

6) toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana.

22 § TALOUDENHOITAJAN TEHTÄVÄT

Taloudenhoitajan tehtäviä ovat yhdessä hallituksen kanssa:

1) hoitaa yhdistyksen kirjanpito;

2) vastaanottaa ja tallentaa yhdistyksen rahavarat, joista hän on hallitukselle laillisessa vastuussa;

3) suorittaa hallituksen hyväksymät laskut tositteita vastaan;

4) huolehtia jäsenjärjestömaksujen ja yhdistyksen saatavien perimisestä;

5) laatia yhdistyksen tilit ja tilinpäätös sekä jättää ne tulo- ja menotositteineen hallitukselle ja edelleen toiminnantarkastajalle toimitettavaksi;

6) valmistaa hallitukselle talousarvioesitys varsinaiselle liittokokoukselle esitettäväksi;

7) hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja pitää yksityiskohtaista luetteloa yhdistyksen kalustosta.

23 § TOIMIHENKILÖT

Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöä asetettaessa on tämän toimenkuva ja toimikauden pituus määritettävä. Toimihenkilön toimikauden pituus kestää enintään kalenterivuoden loppuun, ellei hallitus toisin päätä.

24 § ANSIOMERKIT JA KUNNIAKIRJAT

Yhdistyksen liittokokous päättää ansiomerkkien ja kunniakirjojen myöntämisestä. Yhdistyksen ansiomerkki tai kunniakirja voidaan myöntää henkilölle, joka on hyvämaineinen ja toiminut ansiokkaasti yhdistyksen päämäärien hyväksi tai on muuten ansioitunut.

25 § YHDISTYKSEN TUNNUS

Yhdistyksen liittokokous hyväksyy yhdistykselle tunnukset. Hallitus pitää tunnuksista kirjaa.

26 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja ja sihteeri, kukin erikseen. Hallitus voi oikeuttaa hallituksen jäsenen kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

27 § TOIMINNANTARKASTAJAT

Yhdistyksen toiminnantarkastajina toimii yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, jotka syksyn liittokokous valitsee seuraavaksi kalenterivuodeksi.

28 § TILIT JA TOIMINNANTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevään liittokokousta. Toiminnantarkastajan tulee hyvän toiminnantarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto sekä tehdä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen ja esittää toiminnantarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevään liittokokousta.

29 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan ottaa esille yhdistyksen liittokokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu. Kokouskutsun liittenä lähetetään hallituksen pohjaesitys sääntömuutoksesta. Muutoksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

Sääntömuutos on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa aikaisintaan seitsemän (7) päivän kuluttua pidettävässä, sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

30§ YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä, jos kahdessa (2) peräkkäisessä liittokokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) annetuista äänistä kannattaa purkamista. Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, sen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen viimeisen liittokokouksen määräämällä tavalla.